Aamulla sataa tihuutteli, joten ei kuvia otettu. Ei kyllä olisi muutenkaan otettu. "Pomo" ei nimittäin ollut vielä hereillä.

Päivällä ei satanut ja "pomokin" oli hereillä, joten tehtiin pitkä lenkki.

Sateen jälkeen kaikki tuoksut olivat taas huumaavia, joten matka kesti pysähdyksineen kauan.

Käytiin vilkaisemassa kasvimaiden lammikkoakin.

Minun teki mieli vilkaista sitä tarkemminkin, mutta "pomo" ei antanut.

Onneksi kalliolammikkoon satanutta vettä sai tutkailla rauhassa. Meillä oli vähän jano.

Tutkailtiin me siellä kaikkea muutakin.

Jawa näki lahdella muutamia lintuja

ja innostui niistä melkoisesti.

 Ilmeisesti Jawa kuvitteli voivansa metsästää niitä, kun rupesi päättäväisesti lähestymään rantaa.

 Juuri, kun Jawa oli pääsemässä kohteeseen, "pomo" vaati meitä jatkamaan matkaa. Siihen meni se välipala ja piti tyytyä odottamaan, että päästäis kotiin ruokakuppien ääreen.

Niinpä sitten jatkettiin matkaa kylki kyljessä

Symbioosi vähän heikkeni, kun tultiin korteniitylle.

Siellä, kortteiden joukossa, oli hassu kävellä. Kortteet ovat pehmeitä ja kutittavat kylkiä.

Niitä ei saa syödä. Myrkyllisiä? Ainakin pahanmakuisia.

Jawa oikein innostui taas ja heittäytyi pitkäkseen. Yritti selvästi leikkiä piilosta.

Olikohan Jawa taas syönyt  multaa, kun näytti niin tyytyväiseltä,

vaikka yrittikin teskennellä välinpitämätöntä

 Matkaa piti kuitenkin jatkaa,

 Mentiin mäyrämetsän halki

ja pellon poikki.

 Yhdessä suunnistettiin

 kunnes Jawa innostui eri suunnasta kuin minä.

Yritin kyllä käännyttää sitä oikeaan suuntaa, mutta turhaan.

Ei auttanut kuin mennä mukaan.

Onneksi sentään loppumatkalla minunkin mielipiteeni otettiin huomioon.

Ilta meni sitten ihan perinteisesti eli pikku lenkit, ruokailut ja nukkumaan. "Pomo" tosin jäi tuijottamaan jotain tosi tyhmää leffaa telkkarista. Aamulla se varmaan on taas umpiväsynyt ja muutenkin maanantaitunnelmissa.

Sitä odotellessa.