Tänään lopultakin satoi ihan kunnolla lunta. Tosin myös tuuli ja myrskysi eli oli hermostuttavan äänekästä. Mutta ulkona oli mukavaa. Minä juoksin ja piehtaroin koko ajan. Heti kun kävelin eka kertaa lumella, piti juosta pieni hepuliympyrä. "Pomo" kiltisti antoi minun jonkin aikaa riehua vapaana kalliolla vaikka sitä palelsi ja viima piiskasi lunta sen naamalle. Minuahan moinen ei haittaa. Raju tuuli ja jatkuva lumentulo estivät kuvien ottamisen ulkona. Nyt toivotaan, että lumi jaksaisi pysyä sulamatta huomiseen, jotta saatais jotain muitakin kuin näitä ikkunasta otettuja kuvia.

Iltalenkillä sitten sattui ikävä juttu. Joku, jonka kalenteri oli väärässä ajassa, pamautteli ilotulitteita. Olin juuri innoissani hyppimässä lumipallojen perässä, kun pamahti eka kerran, ja toisen, ja kolmannen. Sen jälkeen halusin vain äkkiä kotiin. Vähän ikävä loppu kivalle päivälle. Mutta odotellaan aamua, jos ikävät jutut katoaisivat siihen mennessä, mutta lumi pysyisi.