Aurinko paistoi ja tintit lauloivat.

Eikös näytäkin ihan kesältä.

Ei huolta. Kyllä sitä luntakin oli,

pehmeää upottavaa lunta,

johon etenkin takatassut meinasivat väkisin upota.

Mutta varovaisella liikunnalla hangen päälläkin pystyi liikkumaan.

Puskissakin rymysin,

kun sulava lumi paljastaa kaikkea mielenkiintoista,

Hangen pinnaltakin löytyi jotain hyvää, pupun papanoita. Minulla on lupa syödä näitä kohtuullisesti.

Elämä on ihanaa,

vai kuinka.

Sitten vielä ne auringonlaskut: