"Pomo" on ollut tänään aika outo. Hirveästi kehuu, miten hieno koira minä olen ja miten kivaa on, kun olen yleensä hilpeällä mielellä. Onkohan se saanut auringonpistoksen, kun tänään oli aurinkoinen päivä vai olisko iskenyt siellä kuntosalilla itseään jollain puntilla päähän. Siis tokihan minä olen enimmäkseen aina hyväntuulinen, mutta ei sitä aiemmin ole niin hehkutettu. Kaipaakohan tuo "pomo" jotain piristettä elämäänsä? Oli se tänään kyllä leffassakin. Johtuiskohan se siitä? Siellä oli kuulemma koirakin, Laika. Se on sen ohjaajan, sen Kaurismäen, koira. Ehkäpä "pomo" siitä leffasta huomasi, miten tärkeää tällainen koira on olla olemassa ihmisen seurana.

Aurinkoista siis oli ja lämmintä, kesäistä, koko päivän.

Yöllä oli kuitenkin ollut ilmeisesti viileämpää, kun aamulla kaste peitti paksuna mattona kaiken. Tassut kastui heinikossa.

Huomiseksi ovat kuulemma sateita luvanneet, joten iltaruskoa ei oikein ollut. Tätä nyt ei kai ruskoksi voi laskea, kun aurinko on vielä noin ylhäällä. Värit on kyllä ihan yhtä loistava kuin muinakin iltoina. Nämä syysillat ovat taivaankuvaajan kannalta aika hyviä.

Mutta taitaa näitä samoja värejä löytyä muinakin vuodenaikoina. Kesä on vähän sellaista yksitoikkoista, kun aina on valoisaa. Mutta onneksi silloinkin on pilviä välillä. Me ollaan sellaisia taivaanrannanmaalareita molemmat.