En minä vielä tähän aikaan ollut hereillä, mutta kun kuulin, että "pomo" menee parvekkeelle oli pakko nousta lämpimästä sängystä pakkassähän katsomaan, mitä oli tekeillä. Ei mitään. "Pomo" vain halusi kuvata aamuaurinkoa. Menin takaisin nukkumaan.

Aamu se oli vielä silloinkin, kun mentiin lenkille. Vastaantullut tuttu koirantaluttaja sanoi olevansa menossa aamukahville. Meillähän se oli jo hoidettu.

Ilma oli aurinkoinen mutta kylmä eli juuri minulle sopiva. Ja hankikanto oli edelleen loistava

eli juostua tuli taas, minkä tassuista pääsi.

Kun "pomosta" ei ollut paljon juoksuseuraksi, rupesin järjestelemään seudun keppejä.

Kepit nyt vain on niin hienoja.

Onneksi "pomokin" oli ihan suosiollinen minunkepeille, eikä yrittänyt varastella niitä.

Rauhassa sain siis puuhastella.

Ja viedä lopuksi kaikki piiloon.

Sen sijaan tänne en saanut rauhassa mennä.

Joku oli nimttäin kalkiinut sitä rankemmalla kädellä. Nämä ovat kalkkivuoria.

Jää kuitenkin oli turvallista.

iltapuolella "pomo" kävi vesijuoksemassa ja sen jälkeen kyläilemässä.