Enpä taas aamulla tiennyt, mihin illalla päädyin. Oli "pomolla" jälleen kerran sellainen jähmeä aamu. Mutta se taitaa jo olla niihin tottunut, kun niin sutjakkaasti kuitenkin kaikki sujui. Aamulenkit, ruokailut, töihinlähdöt, kaikki meni hetkessä ohi ja minä jäin taas päivääni viettämään kotiin. Kovin oli kostea päivä. Aurinko ei nyt suoraan paistanut, mutta lämmintä oli ja etenkin kosteaa. Trooppinen olo sanovat enemmän matkustelleet.

"Pomo" sieltä sitten aikanaan kotiin läähätti ja heti mentiin.

Ihmettelin, että mitä me tässä seisoskellaan.

Olisihan se pitänyt arvata, että bussia odoteltiin. Ja peräti kahdella bussilla matkustettiin, mutta minuahan se ei haitannut. Olen tottunut tähän reissaamiseen.

Aulikkia oltiin menossa tapaamaan ja uutta tupaa katsastamaan. Tupa oli hieno mutta ulkona oli vielä hienompaa.

.

Mutta eipä siitä kauan nautittu, kun taas mentiin.

Määränpäänä oli joku vesi, Kattilampi tai jotain sellaista.

Vedestä nousi mitä ihmeellisimpiä olioita,

jotka tarjoilivat erilaisia lahjuksia päästäkseen maihin.

Vesilahjus oli niin herkullista, että siirryin odottamaan seuraavaa maihin pyrkijää.

Samaa vettä sekin tarjoili, joten en niin erityisesti ihastunut.

Onneksi se olio ymmärsi yskän ja hyvitteli mokaansa tarjoamalla ihan mielenkiintoista keppiä.

Mutta sitten rannalla ilmaantui toosi outo musta tyyppi, joka tarjosi vain sovinnon kättä.

Tämän jälkeen totesin, että nyt on kaikki nähty ja päätin jättää lammen olioineen taakseni.

Matkattiin siis takaisin ja nuo ihmiset rupesivat grillaamaan ruokaa itselleen. Juu-u, arvasitte oikein. Ei minulle mitään.

Mutta kotiin tästäkin päivästä selvittiin. Sain kotona ruokaa ja menin nukkumaan.

Raunille toukka. Ei siitä tämän parempaa tullut.