mutta ei aamulla

Ihan mukavassa säässä aamulenkki hoidettiin

muuten paitsi tuulen suhteen. Oli sellaisia puuskia, että pienemmät koirat olisivat lentoon lähteneen. Minullahan ei ole hätää, kun on tuota tarttumapintaa jaloissa tavallista enemmän.

Koska kaikki ovat umpiuupuneita niihin iltataivaisiin, otettiin vaihteeksi kuvia aamutaivaasta.

Onhan se värittömämpi ja tylsempi kuin iltataivas

mutta jotain vaihtelua siinäkin on.

MInä olin päivän tietenkin tiukasti kotona, mutta "pomo" oli retkeillyt työpaikkansa ympäristössä, tärkeillä asioilla kuulemma.

Kun "pomo" tuli kotiin, lähdettiin heti ulos ja matkattiin Ennin kotipihaan. Ei siellä ketään ollut kotona, joten pihalla palloiltiin.

Mutta parin minuutin kuluttua sieltä jo isäntäväki porhalsi paikalle

ja siirryttiin sisätiloihin.

Minihän siellä tietenkin oli, mutta ei vaikuttanut kauhean innostuneelta, kun yritin mennä moikkaamaan,

joten päätin ottaa itsekin rennosti.

Toki välillä tarkkailin ulkomaailmaa ikkunasta

ja vartioin Ennin leikkejä.

Enni yritti pelleillä minun kanssani

mutta minä suhtauduin stoalaisen tyynesti kaikkeen, sillä olen ymmärtänyt, ettei Ennin kanssa saa kovin lujaa riehua, eikä sen leluja saa käsitellä.

Niin, ja se kastuminen. Enniltä kun kotiin käveltiin, satoi kaatamalla. Olisi meille kyytiäkin tarjottu, mutta "pomo" sanoi, että minua on kuitenkin käytettävä iltalenkillä, että sama se on hoitaa se kotimatkalla. Ja samahan se oli. Ei minua tuo sade paljon haittaa. Ja se on kivaa, kun sateen jälkeen kuivataan.  Sen takia kannattaa kastuakin.