Eilen illalla ei sitten ajoissa mentykään nukkumaan vaikka piti. Parvekkeelle mentiin.

Minä siinä poseerasin iltaruskoa vasten ja sivusilmällä tarkkailin, että joko kuva on otettu.

Piti kuulemma vielä ottaa ihan naamakuvakin

ja toinen.

Se iltarusko oli kyllä ihan ok

lähikuvassakin. Mutta iltaruskohan ennustaa poutaa, joten kovin suurin toivein ei nukkumaan menty. Alkaa nimittäin olla jo niin lämmintä ja mukavaa, että joku sadekuuro voisi tehdä hyvää.

Aamulla näytti lupaavan harmaalta. Ukkonen jyrisi sen verran, että minua rupesi pelottamaan. Ja jokunen vesipisarakin eksyi tänne. Mutta ei niistä maata ollut kastelemaan. Ukkonen häipyi ja aurinko jatkoi porottamistaan.

Mentiin palstalle sadonkorjuuseen. "Pomo" tosin oli sitä mieltä, ettei nuo vadelmat kupissa ole minua varten. Miksiköhän niitä sitten siihen oli kerätty?

Mutta eipä se nyt niin suuri ongelma ollut. Palstalla kasvaa marjoja pilvin pimein kaikkialla. "Pomo" niitä sankkoon keräsi, mutta eihän se kaikkea kuitenkaan jaksanut kerralla.

Minä tarkkailin tilannetta varjosta, mutta kovin hitaasti näytti sankko täyttyvän.

Päätin sitten oikaista päivänokosille ja antaa "pomon" mellastaa marjapensaissaan ihan sielunsa kyllyydestä.

Kotiin sitten kuitenkin aikanaan ennätettiin. "Pomo" istui parvekkeella ja toiveikkaasti taivasta tähysti. Odotteli sateita ja ukkosia, kun oli sitä mieltä, että sellainen kirkastaisi ilmaa. Lupaavan näköistähän siellä taivaalla olikin.

Jossain varmaan satoikin, mutta ei meillä. Pilvet kiersivät huolellisesti tämän alueen ja kohta taas taivas oli sininen, pilvetön ja aurinko paahtoi. Kyllä se pitkin päivää tuuli siihen tyyliin, että hyvin pilviä kuljetti. Mutta jostain syystä vain tuolla taivaanrannassa niitä meille näytti. Ei meillä satanut ei ukkostanut.

Ja illalla taas näytti tältä. Eli jossain sataa, mutta meille luvataan taas huomiseksi kaunista. Onhan se kiva, kun ilmoja piisaa.