Kovin pitkään nukuttiin ja pikainen aamulenkki tehtiin.

Kovin oli tuima  tuuli, kun rantaan päästiin. Meri kuohui ja häntä ei meinannut pysyä aloillaan.

Siinä kun jatkettiin matkaa, huomattiin, että suojelualueelle punki iso kuorma-auto. "Pomo" jo ehti sitä paheksumaan ennen kuin huomasi, että se oli eläinauto.

Jäätiin seuraamaan, mitä tapahtuu.

Lehmiä!

Kyytöt olivat tulleet kesätyöpaikkaansa.

Ihan pieniä vasikoita

yhdessä toisiaan tukien

ja hiehoja

kaikki porhalsivat yhdessä eteenpäin.

Sinne ruovikon poikki huolehtimaaan suojelualueen kunnossa pysymisestä lauma johdettiin. Kesän ajan lehmät laiduntavat, nauttivat vapaudesta ja estävät tärkeän lintuveden umpeenkasvamista. Ainutlaatuisen hyvä onni oli, kun osuttiin näkemään tämä saapuminen.

Matkaa jatkettiin pitkospuita

ja polkuja.

Välillä ihailtiin kevään edistymistä

Lopullinen päämäärä oli kuitenkin vanha tuttu Vantaajoen suu.

Putouksen kuohuja aikamme ihailtiin

kunnes siirryttiin taas pitkospuille.

Päivän komeimmat pitkokset johtivat piilokojulle. Tässä vaiheessa kuitenkin kameran akku ilmoitti olevansa loppu, joten päätän juttunikin nyt.