Hyvin nukuttiin uudella sohvalla "pomon" kanssa. Vähän hassuahan se oli, mutta hyvin voidaan tehdä niin toistekin.

Aamukahvin jälkeen haettiin sitten Mini taas meille. Mini oli nukkumassa ja heräsi vasta, kun oltiin sisällä ja huudeltiin. Mutta äkkiä se siitä virkistyi ja tarmokkaasti käveli.

Jonkin aikaa siinä lepäiltiin. Minä pidin Miniä silmällä. Sillä on tapana rynnätä ikkunaan haukkumaan ohikulkijoita. Minä sentää ymmärrän, ettei haukkuminen kannata.

"Pomo" kun oli aikansa miettinyt, mitä tekisi, päätti lähteä kävelylle. Ilma oli kaunis, joten mikäs siinä on mennessä.

Kuvien ottamisen suhteen oli kuitenkin vähän ongelmia, kun meillä usein oli eri aatokset suunnan suhteen.

Jostain syystä "pomo" olisi halunnut meidät molemmat aina samaan kuvaaan.

Ongelmia tuli etenkin siitä, ettei Mini ymmärrä tätä kuvaamista ja paikallaanoloa.

Kapeilla poluilla me kuitenkin mentiin aina samaan suuntaan. Minillä on pitempi hihna, joten se on aina etukynnessä.

Kapeita polkuja harrastettiin senkin takia, ettei siellä yleensä ole pyöräilijöitä, joten me saadaan vapaammin vaellella puolelta toiselle.

Hienoja pitkospuita on tännekin laitettu. Pitkospuut ohjaavat liikennettä paremmpin pysymään tiellä ja muu ympäristö säästyy tallaukselta. Kamera ei vain oikein metsän siimeksessä pysynyt täysin mukana. Valojen ja varjojen vaihtelut olivat sen automatiikalle liikaa. Ja mitään säätöjä nyt ei todellakaan ehdi käyttää, kun on kaksi liikkuvaista koiraa kuvattavana.

Lehmiä tietenkin käytiin katsomassa. Ne olivat ihan yhtä kiinnostuneita minusta kuin minä niistä

mutta vasikoiden mielestä minä olin tosi jännä. Vaelsivat laitumen toiselta puolen ihan vain katsomaan minua - tai ehkä meitä. Kait ne Miniäkin vähän vilkaisivat.

Hanhia oli ihan kiitettävän paljon molemmin puolin tietä. Yksi parvi lehahti lentoon

ja se tietenkin innosti "pomoa".

Sen sijaan sänkipellolle ei mentykään juoksemaan vaikka sieltä kantautui hieno lemu. "Pomo" sanoi, että siellä levitetään lietelantaa ja että minä en todellakaan pääse sinne piehtaroimaan. Oli vähän käärmeissään siitä, kun ehdin pari suullista tuoretta lantaa vetäistä naamaani. Lantakuorma oli vähän tiputellut kokkareita. "Pomo" tunki sormet suuhuni ja kaivoi paljon hyvää lantaa ja olkea pois. Valitti sitten vielä, että koko käsi haisee kakalle. Kukas käski kaivamaan.

Muuten päivä meni menojaan.

Tällainenkin nähtiin. Minä en saanut sillä paljon leikkiä, kun "pomo" pelasti sen ruohikkoon. "Pomo" vei Minin pois ja viipyi reissulla pitempään. Saunassa olivat Hilkan kanssa käyneet.