Ei minulla mitään projekteja ole, ei uusia, ei vanhoja. Mutta "pomo" on jättänyt kuvat väliin ja kuvittelee ehtivänsä jotain muutakin. Lopputuloshan on, ettei kummastakaan tule valmista, mutta me valvotaan yöt. Minä nukun päivät ja epäilen, että "pomo" nukkuu töissään. Pakko kait senkin on joskus nukkua.

Tänään se kotiutui sen verran ajoissa, että ehti ottaa aurinkokuvan kotona.

Sitä ennen ehdittiin lenkkeilläkin.

Kotimäellä "pomo" juoksutti minua tänäänkin. Se antaa minun ensin juosta pois, huutaa sitten luokse ja sama uudestaan. Mukavaahan se on. "Pomo" kuvittelee, että jos juoksen koko ajan, en palele niin paljon.

Mutta enhän minä koko aikaa voinut juosta. Piti sitä merkkaillakin. Sitä en ymmärrä, että "pomosta" nuo keltaiset merkit eivät ole kauniita. Minusta ovat. Ja on kiva, kun näkee helposti muidenkin merkit. Nyt onkin hyvät ajat meillä pojilla. Tytöillä on juoksuja, joten mielenkiintoisia viestejä riittää. Joten en ymmärrä "pomon" negatiivisia mielipiteitä,

etenkin, kun se samalla ihastelee taivaan värejä. Ihmiset on omituisia.