Tänä aamuna lenkkimme sujuikin paremmin. Syitähän oli monia. "Pomo" oli hyvin levännyt, kun meni ajoissa nukkumaan eli ei ollut pinna niin piukealla.  Lisäksi pari juoksuista tyttöä oli juuri vähää ennen kiertänyt meidän peruslenkin, joten eihän minulla alkumatkasta ollut kiire mihinkään. Piti tutkia kaikki jäljet hyvin. Joten leppoisan hitaasti taivallettiin vesitihkussa.

Iltapuolella paljon lumestakin oli muuttunut kuraksi. Mutta oli sitä luntakin. Ja lumessa kaikenlaista.

Kyllä sieltä löytyikin kivoja juttuja. Huono puoli oli se, että kun löysin puolikkaan patongin, "pomo" huomasi sen. Minä yritin niellä mahdollisimman pian, mutta enhän minä saanut sitä alas. "Pomo" sen sitten repi pois. Ja tästä voi seurata se, etten pääse  ehkä koko talvena vapaaksi tuonne kalliolle. Että kiitos vaan taas täti, joka kannat leipää variksille. Pilkkoisit ne edes niin pieniksi, että ennättäisin nielaista ennenkuin "pomo" ennättää paikalle. Luulen, että variksillakin on vaikeaa kokonaisten leipien kanssa.