Ihan viattomasti mnin ulos lenkille, kun jossain alettiin ammuskella. "Pomo" ei ymmärrä ollenkaan, että näitä juttuja pitää pelätä. Se kuvittelee, että pamaukset vain ovat osa elämää.

 Onneksi minä ymmärrän, että kyseessä on vaara, joten häntä tiukasti koipien väliin ja läähätystä mukaan. Mutta eihän se auttanut, kun "pomo" oli päättänyt, että lenkki menee suoraan kohti vaaraa, niin sitten vaib mentiin suoraan kohti vaaraa,

Onneksi se sota loppui aikanaan, elämä rauhoittui ja voin taas keskittyä kaikkeen muuhun.

Ja sitä muuta kyllä riitti. Kun kevät on tullut ,hajut  ovat vahvempia, puiden silmut paisuvat ja varmimpana kevään merkkinä, talon asukkaat ovat siirtyneet penkeille,leikkikentälle, kallioille. Ihmisiä löytyy kaikkialta ja osalla koiriakin mukana. Elämä siirtyy vähitellen ulos.

 "Pomolla" oli taas pilatesilta, mutta ehti se ennen sitä vähän taivaita tuijotella.

 Hassuja pilviä olikin tarjolla.