Arvatkaa, onko rentouttavaa olla omassa kodissa
vaikka ei siinä kyläpaikassakaan valittamista ollut. Lampaantaljalla nukuin
kun Mini valtasi sohvan.
Lenkillä käytiin joka päivä ainakin kolmesti vesitornin ympäri ja juoksut päälle.
Se vesitorni oli ihan ok, mutta kovin vähän siellä mitään viestejä oli
joten ei sinne paljon viitsinyt itsekään lirautella.
Mutta metsistä löyti sitten vaikka mitä luettavaa.
Yhdessä niitä tutkailtiin ja merkkailtiin. Nii-in. Minäkin olen luullut, ettei tytöt merkkaile, mutta kyllä vanha rouva sujuvasti merkkinsä laittoi joka paikkaan.
Mutta nyt nukkumaan. Väsyttävää tuo seurapojan elämä.
Kommentit