Taas oli "pomolla" heräämisongelmia. Menisi ajoissa nukkumaan, jotta pääsisi ajoissa ylös.

Mutta ei se nyt niin kovin pitkällä aamu ollut, kun ulos mentiin. Aurinko nousi taas kauniisti, puut olivat täynnä vesihelmiä ja ruoho mukavan kosteaa.

Yöllä oli ollut kylmää, kun maa oli vielä varjopaikoista huurteinen

ja hieno usva leijaili kaikkialla.

Kaikinpuolin loistava lenkki. Nähtiin paljon tuttuja koiria, joiden kanssa ehdittiin seurustelemaankin. Onneksi tuo "pomo" on onnistunut viime aikoina selittämään itselleen, ettei kannata juosta vaikka olisi myöhässä. Oppii se näköjään vanhakin ihminen uusia temppuja, kun kovasti yrittää.

"Pomo" oli tyytyväinen siihenkin, että minä olin taas hilpeä oma itseni. Tietenkin olin.  Ei kukaan paukutellut.

Kaunista aamua seurasi lämmin aurikoinen päivä. Meillähän se tietää, että sananmukaisesti lämmin.  Aurinko lämmittää tätä kämppää aika mukavasti.

"Pomo" oli hakenut sykemittarinsa korjaajalta ja saanut ostanut samalla siihen uuden sykevyön, kun entinen ei kuulemma pelittänyt. Joten pitihän sitä tietenkin kokeilla. Pääsin minäkin juoksemaan, mutta kuvia ei otettu tietenkään. Suunnitelmissa on kuulemma koirahölkkää joka toinen päivä. Uskooko joku?