Ihana aurinko, ihana hanki. Sen verran oli pakastanut, ettei pikku koira yhtään uponnut vaan pystyi juoksemaan kevyesti lumen päällä.

Näättekö nyt, yhtään ei jalat uppoa.

Ja sitä piehtaroimisen riemua.

Ihan kunnon aamulenkki tehtiin. Siellä peltotiellä edellä kulki joku lumenpuhaltaja kone. Välillä lumi pöllysi niin, että meni silmät, korvat ja suu täyteen niin, että piti kunnolla ravistella itseään.

Tyhjässä koirapuistossakin käytiin, jotta sain juosta ihan vapaana.

Kun puistossa ei ole muita koiria, pidän valjaat päällä. Jos on muita koiria, heitetään valjaat ja pannat pois, jottei tule vahinkoja. Peuhatessa voi helposti kynsi tarttua kaverin valjaisiin ja siitä voi taas seurata rähinä. Mutta ei kaikissa puistoissa ole tällaista tapaa ja hyvin kait sielläkin menee.

Tällaisia päiviä saisi olla enemmänkin.