"Pomolla" oli alunperin taas kovin paljon suunnitelmia tälle viikonlopulle. Se ei taida ikinä oppia, ettei kannata. Aikaisinhan se heräsi. Ilmeisesti herää sitä aiemmin, mitä myöhemmin menee nukkumaan. Mutta siihen se jo tyssäsi.

Odoteltiin sitkeästi, että jos rupeaisi satamaan, ei tarvitsisi mennä palstatöihin.

Tai siis "pomo" odotteli. Minä tarkkailin kamuja, jotka olivat lenkillään. Me oli kyllä jo aamulenkki hoidettu ja kaupassa käyty.

Lenkiltä tullessa kokeiltiin tätä koiraparkkeerauspaikkaa. Meillä on kaikkialla niitä merkkejä, joissa koiran yli on vedetty henkselit, joka kait tarkoittaa, että koirat eivät saa liikkkua siellä. Mutta tämä kait tarkoittaa, että koira saa olla tässä? Näin me se ainakin tulkittiin.

Ei se sitten ruvennut satamaan, joten mentiin palstalla jotain nyhväämään.

Minä pidin liikennettä silmällä ja "pomo" rääppi sieltä täältä. Tunti ehdittiin olla, kun rupesi sadetta pukkaamaan. Lähdettiin kotiin. Kello oli vähän yli kymmenen. Sen jälkeen "pomo" ei ole saanut enää mitään aikaan. Tai onhan se syönyt. Sadekin loppui, mutta uudestaan ei kasvimaalle enää menty. Hirveästi "pomo" on yskinyt, räkinyt ja nukkunut. Olisko se sittenkin oikeasti sairas, eikä vain laiska ja saamaton. Onneksi sadekin sitten alkoi uudestaan, joten on taas tekosyy nukkumiseen.

ps. Sain iltalenkin jälkeen namupalan.