"Pomo" harkitsee näitä nettijuttuja koko ajan, mutta kun se ei ole aina mitenkään nopealiikkeinen, mitään ei vielä ole tapahtunut. Mutta eiköhän vielä jotain tapahdu... joskus.

Eilen olin siis taas vanhanrouvan seurapoikana. Menihän se päivä siinäkin, mutta on se kyllä rankkaa. Kotiin kun pääsin, niin eteisen nurkkaan nukahdin. Ensin tosin vähän juoksin, ruttasin matot ja petasin sängyn uudestaan. Pieni rieha oli pakko vetää siitä ilosta, että olin kotona taas ja "pomo" paikalla. Aamullakin olin niin onnellinen, kun kotona heräsin. Kyllähän minä velvollisuuteni hoidan, mutta ei mikään matkailu voita tasaista arkea.