Eilen illalla oli Lintsin päättäjäisilotulitus. Minähän sen ensin huomasin ja "pomo" sitten, kun huomasi minun panikoivan.

"Pomo" ja Jawa menivät parvekkeelle kuvaamaan. Minä ryömin sängyn alle.

Aamulenkillä "pomolla" oli huono olo, joten päätti, ettei mene töihin. Menee kuulemma lääkäriin puhumaan paineista. Sanoi, ettei pysy rytmissä.

Minulla ei ollut mitään paineita, eikä rytmiongelmia, kun Jawa oli kaverina. Valitettavasti Jawa lähti sitten kotiinsa. Se, mikä on omituista, on, että "pomokin" sanoi, että on oudon hiljaista, kun ei ole Jawaa. Ota noista ihmisistä selvää. Aina ne tuntuu olevan tyytymättömiä, teki niin tai näin.

Onneksi "pomokin" on aika usein noihin auringonlaskuihin tyytyväinen. Hyvä, että edes niihin.

Tänään taas aurinko laski

ja Ennikin piipahti

vauva mukanaan. Eli ihan ok päivä aamusäikähdyksistä huolimatta.